Puutarhanhoito siirtolapuutarhoissa

8b81fa5a2cc1aace8d86def0b13a9eacKaikilla ei ole käytössään omaa pihaa tai kesämökkiä puutarhanhoitoharrastuksen toteuttamiseen. Siirtolapuutarhojen ansiosta myös kaupunkilaisilla on mahdollisuus nauttia puutarhojen vihanneksista, hedelmistä ja muista tuotteista sekä koko harrastuksen hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta. Tässä artikkelissa kerromme siirtolapuutarhojen historiasta ja toiminnasta.

Mitä siirtolapuutarhat ovat?

Siirtolapuutarhalla tarkoitetaan puutarhaviljelyyn varattua aluetta, joka on jaettu pienempiin palstoihin. Palstat ovat kooltaan keskimäärin 250-500 neliömetriä, ja kullakin palstalla on yleensä pieni mökki. Siirtolapuutarhan maa-alueen omistaa yleensä kaupunki, joka voi vuokrata sen siirtolapuutarhayhdistykselle tai suoraan viljelijälle. Palstan vuokrannut viljelijä voi rakentaa palstalleen pienen mökin sekä istuttaa maahan koriste- ja hyötykasveja omaa käyttöä varten.

Siirtolapuutarhat saivat alkunsa 1700-luvun lopulla Englannissa. Tuolloin puutarhat oli tarkoitettu erityisesti köyhille ihmisille, jotka puutarhan avulla saivat lisää ruokaa pöytäänsä ja yhteisen ajanviettopaikan raittiissa ilmassa. Myöhemmin toiminta levisi muualle Eurooppaan ja lopulta myös Suomeen 1900-luvun alussa. Suomen vanhin edelleen toimiva siirtolapuutarha on Ruskeasuolla, jossa toiminta alkoi vuonna 1918.

Miksi siirtolapuutarhoja on perustettu?

Myös Suomessa siirtolapuutarhojen toiminta alkoi alun perin samasta syystä Englannissa: puutarhojen tarkoitus oli paikata erityisesti köyhän väestönosan ruokapulaa. Toiminnan alusta lähtien palstojen viljelijät muodostivat yhteisöjä, jotka viljelytoiminnan tukemisen ohella järjestivät myös muuta toimintaa, kuten tansseja ja illanviettoja. Vuosikymmenten saatossa puutarhayhdistysten toiminta on muuttunut yhä enemmän virkistyspainotteiseksi. Siirtolapuutarha-alueilla on yleensä myös sauna sekä juhlatiloja, joita voit yhdistyksen jäsenet voivat käyttää juhlien järjestämiseen. Nykyään siirtolapuutarhoja on Suomessa yhteensä lähes 60, ja niissä on yhteensä viljelijöitä 6 000.

Mitä puutarhapalstalla voi viljellä?

Palstalla voi viljellä monelaisia hyöty- ja koristekasveja. Suosittuja vaihtoehtoja ovat vihannekset, kuten porkkana, peruna ja sipuli, sekä marjat, kuten mansikka ja vadelma. Kasvimaan menestyksekäs hoito edellyttää lajien kasvuolosuhteisiin perehtymistä sekä tietysti vierailua palstalla riittävän usein kasveja hoitamassa. Monet pystyttävät palstalleen pienen mökin, jossa voi myös yöpyä. Sadonkorjuun koittaessa voit järjestää palstalla perheelle ja ystävillesi pienimuotoiset sadonkorjuujuhlat, jossa vieraasi pääsevät nauttimaan viljelypalstasi sadosta. Puutarhanhoito sopii koko perheen harrastukseksi, joten muista ottaa viljelypuuhiin myös perheen pienimmät viherpeukalot. Saamanne sadon lisäksi pääsette nauttimaan puutarhanhoidon terveysvaikutuksista, kuten parantuneesta vastustuskyvystä.