Lapset ja nuoret töihin ja virkistäytymään maatiloille

childrensprograms-imagea-dscn1694Viime aikojen tilastot ovat osoittaneet, että lasten ja nuorten pahoinvointi on kasvanut Suomessa. Erityisesti vakavien ongelmatapausten määrät ovat lisääntyneet.

Syitä pahoinvoinnille on etsitty taloustilanteesta, työttömyydestä, perheiden tukiverkostojen puutteesta, lisääntyneestä päihteiden käytöstä, kasvatuksesta, perheen yhteisten ruokahetkien puuttumisesta sekä lasten ruutuajan lisääntymisestä. Media on kirjoittanut sukupolvien yli jatkuneesta köyhyyden ja osattomuuden kierteestä, isosta ongelmavyyhdistä, joka kulkee isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle.

Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Olipa syy sitten mikä tahansa, kyseessä on kuitenkin sama lasten ja nuorten pahoinvointi. Se aiheuttaa monenlaisia käytöshäiriöitä ja ongelmia niin koulussa kuin myöhemmin ammatin hankkimisessa sekä yhteiskuntaan asettumisessa. Tämän ongelman ratkaiseminen vaatii moniammatillista lähestymistä sekä yhteiskunnan resursseja. Eikä ongelman selättäminen ole ilmaista.

Maaseudulla olevilla maatiloilla olisi tarjolla paljon niin henkistä kuin ruumiillistakin pääomaa näille itseään etsiville ihmisen aluille. Eläinten hoito opettaa vastuullisuutta ja välittämistä toisesta olennosta, joka on täysin avuton ilman ihmisen hoivaa ja hoitoa. Eläintilalla, olkoon se erikoistunut minkä tahansa lajin kasvattamiseen, on aina runsaasti suorittavaa työtä vaativia askareita, joissa tarvitaan lähinnä käsiä ja jalkoja. Sekä tervettä asennetta. Arkisessa eläinten hoidossa elämän perusrealiteetit tulevat selvästi näkyviin; siellä kohdataan syntymää ja kuolemaa sekä opitaan suhtautumaan elämän tapahtumiin luontevasti.

Maalla nuorten on mahdollista tutustua pellon käyttöön ja sen merkitykseen ruuan tuottajana sekä ihmisille että eläimille. Tilan töiden kautta voidaan oppia, kuinka peltoviljely tapahtuu. Mitä tehdään keväällä ja mitä syksyllä. Monelle nuorelle voi olla havainnollistavaa tutustua erilaisiin viljelyn vaiheisiin kevätkynnöistä kevätkylvöihin sekä siihen hetkeen, kun syksyllä sato on korjattu talteen.

Mutta kuinka nämä pahoinvoiva nuoriso saadaan osallistettua maatilojen arkeen? Kuinka tällainen greencare-tyyppinen vaihtoehto voisi toimia käytännössä? Miten nämä lapset ja nuoret saadaan kohtaamaan tilojen kanssa? Voisiko joku maaseudun kehittämishanke alkaa organisoimaan tätä toimintaa vai olisiko se kuntien sosiaalitoimen vastuulla?

Luulisi, että ainakin joiltakin maatiloilta löytyisi halukkuutta tällaiseen arvokkaaseen osallistavaan vertaistoimintaan. Vaikkakin nykyiset eläintilojen tautipaineet saattavat karsia osan potentiaalisista eläintiloista pois. Yhtenä karsivana tekijänä saattaa olla myös se, että maataloudessa on tänä päivänä paljon työtä ja vähän tekijöitä. Kun maatalouden heikko kannattavuus ei välttämättä mahdollista työntekijöiden palkkaamista tilan töihin, niin kaikki on tehtävä itse, eikä puhtia ehkä löydy tällaisen toiminnan järjestämiseen.

Voiko lemmikin silittäminen alentaa verenpainetta ja vähentää stressiä. Toivottavasti se nähdään pian!